Kuka olen?

Isoisoisä, isoisä, isä, tekniikan tohtori ja helsinkiläinen.

Helsinki on ollut rakas kotikaupunkini 1960-luvulta alkaen. Muutin tänne silloin Intiasta jatko-opiskelemaan. Tarkoitus oli palata valmistumisen jälkeen heti takaisin maailmalle, mutta toisin kävi. Helsingistä tuli kotikaupunki ja hyvä sellainen. Löysin täältä itselleni rakkaan, mutta kipakan savolaisen vaimon, sain kolme ihanaa lasta ja lapsenlapsiakin. Vuosikymmenet ovat olleet täynnä elämänmakuisia hetkiä. On ollut kansainvälistä uraa ja yksi ikävä konkurssikin 90-luvun lamavuosina.

Pääsin aitiopaikalta katsomaan Stanfordissa ja Massachusetts Institute of Technology:ssä, kuinka 2000-luvun huipputeknologioilla mullistettiin koko maailmaa

Yhteisö on aina ollut avoin ja kannustava. Väittelin laman jälkeen tekniikan tohtoriksi ja sain kutsun vierailevaksi professoriksi Yhdysvaltoihin. Pääsin aitiopaikalta katsomaan Stanfordissa ja Massachusetts Institute of Technology:ssä, kuinka 2000-luvun huipputeknologioilla mullistettiin maailmaa.

Koti on kuitenkin koti ja minulle se on Helsinki. Oli aina selvää, että palaisin lopulta takaisin. Helsinki on kokenut vuosikymmenten aikana uskomattoman muodonmuutoksen. Pienestä uinuvasta kaupungista euroopan laidalla on kasvanut monikulttuurinen ja suvaitseva maailmankaupunki. Haluaisin jättää sellaisen perintönä meidän jälkipolville. Kaupungin, josta myös he voivat olla yhtä ylpeitä kuin minä nyt.